Alkuviikon askareita

Viikonloppu sujui rauhallisissa merkeissä, ns Doku-Zentrumin katsastaminenkin jäi toiseen päivään. Tuntuu vähän siltä että Lahtin likan takokunto ei ole ihan parhaalla mahdollisella tolalla, sen verran sementtinen on jaloissa ja käsissä iltapäivisin fiilis. T-paidan hihatkin kiristää, joten lihasraukat yrittävät varmaankin nahan läpi karkuun tätä jatkuvaa pauketta.. niskakin on kuin härällä.. :D

Aavistelin vähän, että tällä viikolla voisi päästä tekemään vähän erilaisia hommia, ja ainakin alkuviikko näyttää siltä! Olimme Nikon kanssa hämmästelleet pajoilla näkyviä happi-asetyleenilaitteistoja, lähinnä niiden pillien valtaisaa kokoa sekä hurjaa ulkomuotoa, kun jo maanataina pääsin itsekin pillin varteen. Onneksi minua varten vaihdettiin vähän maltillisempi pilli, varmaan vain joku 2000 litraa.. sillä poisvaihdetulla isolla hirviöllä kun oli mittaakin varmasti puoli metriä. Laitteisto näyttää tosiaan vähän hurjalta, isoine kärrynpyörineen, mutta alkuopastuksen jälkeen soiva peli. Happi toki käännetään ensin auki, ja sitten vasta asetyleeni, koska nopeampi happi kuulemma vetää sitten asetyleenin letkuista ulos eikä pala letkussa...

Sain siis maanantaiksi oman pikku projektin, minun piti tehdä 10 kappaletta 16x16 neliötangon pätkää, terottaa ne, tehdä jokaiseen 2 rengasta ja hitsata ne kiinni. Kiva päivä, joka meni nopeasti siinä touhussa. Sain homman tehtyä, ja jäin siihen uskoon, että kalikat ovat lippujen pidikkeitä jotka lyödään maahan. Olen kamppaillut kuvien liittämisen kanssa, ängen tuotoksista vaikka väkisin pari kuvaa tuohon alemmas!

Tiistaina eli tänään hommat jatkui pillin jatkeena. Nyt niittailin tuoliin istuinpinnoja, sekä sahailin ja taoskelin jalkoihin laput tukemaan pystyssäpysymistä. Niittaus sujui hiukan hitaasti, ja kun tuolejakin oli aika monta laputettavana, jäi vielä huomiseksikin hommaa. Niittauspöytä oli vähän huonon korkuinen minulle, ja tunsinkin lapaluissani orastavaa kireyttä. Kämpille saavuttuani olikin viisainta laskea höyryävän kuuma kylpy ja huuhtoa kivut viemäriin.

Pajan kundien nimet alkaa olla muistissa, ja juttuakin ollaan päästy jo vähän ruokatunneilla vääntämään. Ikävä kyllä englanninkielen taito on heikohkoa, ja kun se minunkin saksani on aavistuksen ruosteessa, ei kovin syvällisiä keskusteluja pääse syntymään. Uutterasti yritän kysellä ja kommentoida, ja onneksi yksi pojista puhuu muita sujuvammin, ja on opastanut minua muutenkin hommissa, joten hänen kanssaan on helpompi sitten höpötellä tauoillakin.

Ilta alkaa hämärtyä Kölnissä, kirkonkellot ovat lopettaneet moikuamisensa ja liikenne alkaa hiljalleen vähentyä. Istuskelen tässä ikkunan äärellä kirjoittelemassa ja ajatuksia virtaa pään täydeltä. Täällä on alkanut vihertää ihan parin päivän sisällä ja linnut laulavat oikein miellyttävästi. Voisin kirjoittaa sivukaupalla, mutta lienee parasta jatkaa taas ensi kerralla. Helsingin kirjastosta netin kautta lainaamani e-kirjat tuovat mukavan lisän iltoihin, telkkaria en juurikaan kaipaa, mutta kirjan kanssa on kiva nukahtaa! Taidanpa siis kömpiä petiin ja lueskella unta odotellessa pari sivua suomenkielistä hömppää. Bis morgen,  tai sitten yybermorgen!